Tuli tuossa nurmikolla pyörän alla maatessa mieleen, että miten yleistä tämä konttaaminen oikein on. Älkää huolestuko, (tai iloitko) kuinkaan ei käynyt. Ei edes pyörälle... Uskomaton tsägä. Nurtsi vaan nyt on sateella aika liukasta, mutta onneksi myös pehmeää.

Että miten on ???? :kieltäteillekaikille:

t. Tuutin täydeltä turvetta  :hehe:
Justiinsa juu, poikamaiset pannut olen heittänyt vain kerran, senkin PAIKOILLA ollessani. Tietyön takia jouduin T:reen Pispalassa pysähtymään ja oli tarkoitus kääntyä takaisin mutta kuinka ollakkaan, pyörät oli rotvallikivetyksen päällä eikä vauhdin loppuessa jalat ylttäneetkään maahan..!" AAAAARGH...  SE LÄHTEE KAATUUN" joten Kamikaze-heittäytyminen Transalpin alle ettei katteet kärsi! Hiukan kipua mutta katteisiin olematon jälki! Ohikulkeva juippi vain kysäisi "Onks kaikki OK?" kun näki meikäläisen prätkän alla, tarjosi auttavan kätensä ja nostettiin ajopeli pystyyn. Äkkiä maisemanvaihdos ja kaatumarauta-kauppaan... :punastus:
Sehän sattu vähän kuin mulle, mä tosin lippasin takapihalla, kun kytkin lipsahti vähän turhan äkäsesti pois päältä. Pyörä otti ja sutas ittesä samantien mun kera nurin. :tyhmäminä:

Mettässä ja pellolla oon sitten vauhdissa lentäny ojasta yli erisuuntaan kuin pyörä, mutta syndit päällä ei käynyt juuri mitään. Silloinkin oli reilusti sadetta ja savipinta tosi liukasta.

En voi uskoa, ettei kukaan muu ole lipannut... ;)

Tunnustakaa pois, se helpottaa :D
Taidan olla oikea Hannu Hanhi kun en oo kertaakaan kaatunut siis pyörällä... Tolpiltani olen kaatuillu sitäkin useammin! :D

Vain yksi kolari on ehtinyt sattua ja siitäkin on jo 12 vuotta joten pistän sormet ja varpaat ristiin ja toivon parasta! :)
Kerran on katupyörä käyny kyljellään... :smoked:

Enduro on saanut kyllä enemmän kyytiä ja kolhuja ja kuski siinä sivussa kans :hehe:
Kerran on rysähtänyt isolla pyörällä kunnolla. Tosin varsinaisista lipoista ei ollut kyse, vaan ulosajosta. Pyörä lunastukseen ja äijä hospitaaliin. Sen jälkeen lopetin moottoripyöräilyn ja ostin Kawasakin  :kieltäteillekaikille:

Piikkiaikoina tuo oli tavallisempaa, DT oli lukemattomia kertoja kyljellään erinäisten kikkailujen ja sähläysten takia.
Ei ole tullut lipsautettua kertaakaan, mutta lähellä on ollut..
Esim. kun kerran lähdin tuonne parkkipaikalle temppuilemaan niin meinasi keulia ympäri...  :punastus:
Onneksi oli niin vähän tehoja ettei se "heittänyt".......

Mutta siitä inspiroituneena keula nousee nyt kunnolla ja meitsi määrää vielä menosuunnan (toistaiseksi) :D
Autot on kömäyttänyt mut kaks kertaa nurin. Itellä lähin on kun RDn takanakki sutaisi tyhjää kun kanttasin A24n pihasta tietä kohti ja pakoputki sai raapaukset asfaltista.
Pidän pyörästäni aivan liikaa että raaskisin mennä sitä kaatamaan :D

PS. Terveisiä Kontiosta! pysyi pystyssä metsässäkin :D
No se ei ole reilua, kun auto kaataa!!! Sitä ei tartte laskea.

Jos sen sijaan lasketaan kaikki hallinnan menetykset mukaan, niin tuleeko lisää? Aika monta Hannu Hanhea on äänestänyt. Toivon kuitenkin, että Hannu Hanhina säilyttekin!

Lisää tarinoita lipoista vaan :hehe:
Hanhena ole pysynnyt. kerran on mopotin kyllä pihalle kaatunut, mutta mä en ollut sen selässä enään. Olin työntelemässä pöyrää kun koira tönäs mua, ei raukka ollut moiseen rakkineeseen tottunut. no rahalla siitä selvis +pikaliimalla.
Tämä keväänä juuri kun olin skodeeni saanut kesänakit alle, piti "muistella" miltä se keskijalan assuun kanttaaminen kuulostikaan, niin eikös just siinä risteyksessä ollut lakasu-lakasu-konekuljettajan "lääniraja" - tie jolta tulin ja risteysalue putipuhtaat, mutta tie jolle käännyin yhä soran peittämä. Oli "pikkasen" myöhäistä keskellä risteystä, kipinöiden sinkoillessa tehdä asialle enää mitään => tiukka ote stongasta ja samassa kipunoi polvissa :( Tuli Gore-lasketteluhaalarista + hikikerrastosta pelätin kuteet ja skodesta varsin "katu-uskottava" kertalaakista. Myös sideharsovarastot saivat kauan kaivattua "kierrätystä" etteivät ihan homehtumaan pääse. Vieläkin on polvessa arven kaltainen läntti muistuttamassa :punastus:

Moottoripyörällä ei (valitettavasti) ole vielä ollut kovin montaa mahdollisuuttakaan mäheltää - vimosin n. 60km 01.07. Alastarossa - tuolloinkin vaurioitta *koputtaa päätään* ;)
Kerta se on ensimmäinenkin, sanoi munkki kun nunnaa nu**i!  :huutomerkki:


Tulin tuossa yöajelulta ja kävin tuossa Ouluntullissa kahavella, jonka jälkeen lähdin kotio päin.
Kello oli 4 aamulla ja aurinko alkoi jo pilkottaa horisontista, siinä sitten katselin aurinkoa, ilma oli kaunis eikä ketään lähimaillakaan. Oli niin hieno tunnelma ilmassa että "jäin ihailemaan" sitä unenpöpperössä ja mutka meni suoraksi ja liu'uin kylelleen ojan pohjalle...
Uskomatonta miten tuollaistakin tapahtuu, mutta tosiaankin voin nyt kokemuksesta sanoa, että väsyksissä ajaminen ei kannata! :huutomerkki:  ;)

Pyörälle ei käynyt onneksi mitenkään, eikä kuskille, ainoastaan  katteen väliin jäi mukaan mukava heinäturpas ja vaihdepolkimeen myös. Housut meni aika märäksi ja keräsi vähän uutta iloista ilmettä ???

Ajelin läheiselle parkkipaikalle irrottelemaan heiniä, voe taivas mitä sitä voi katteiden välistä löytää, oli heinäsirkkaa, koppakuoriasta, hämähäkkiä, pörriäistä ja kaikenmoista immeistä mitä ryteiköstä voi löytää...

No nyt menen kyllä nukkumaan, on tässä jo kohta 21 tuntia valvottukkin, joten ei muuta kuin turvallisia kilometrejä kaikille ja muistakaa levätä välillä ;)
Eipä ple tullut kaaduttua kertaakann, IHME kyllä  :)
Läheltäpiti tilanteita on ollut enemmänkin, mutta aina on selvitty. Onneksi :huutomerkki:
Jos autokoulun käsittelykokeeseen treenaamista ei lasketa, vaan tätä normaalia motskan kanssa möyhäämistä...

Silloin ihan vihreenä yritin nousta jyrkkää hiekkamäkeä ylös.
Juurelta lähdin ilman vauhtia ja keskellä mäkeä rupesin räveltelemään vaihteiden kanssa ja veto ja vauhti ei enää oikein piisannutkaan. Jotain tapahtui ja lensin kuperkeikkaa pyörän kanssa.
Sain pyörän jopa pystyyn siinä mäessä, mutta apua jouduin huutelemaan, jotta pääsin takaperin alas pyörän kanssa (mäki oli meinaan sellanen tosi jyrkkä pihatie harjun päälle) Kääntäminen ei olis tullut kysymykseen.

Toinen tapaus; Ajoin  veden tuivertamaa hiekkatien pätkää kävelyvauhtia varovasti. Väistin vastaan tulevia hieman ja ajoin uraan, missä oli sepeliä ihan hervoton määrä. Etpyörä "uppos" ja hitaasti ja kauniisti kellahdin pientareelle pyöräni kanssa. Ilmeisesti  tälläkertaa vauhdin liiallinen hitaus oli syynä. Jälkeenpäin olen meinaan kuullut, että soralla ei missään nimessä saa mennä liian hitaasti, ettei pyörä "uppoa".

Ne, jotka on  käyny KX-centerissä Mouhijärvellä, varmaan muistavat millainen se mäki oli ylös silloin ennen muinoin, kun sade oli sen uurtanut...

:punastus:

No, on sitä tullu pari kertaa ihan parkissa töpättyä jalan kanssa ja ...
.. jotenkin tulee nolo olo ku ihan paikoiltaan pyöränsä nurin heittää. ;)
No jos Tunturi merkkinen mopo lasketaan mukaan, niin 3-5 kertaa  :kieltäteillekaikille:
Talvella kun tuli ajettua, niin yhtäkkiä saattoi löytää itsensä maata vasten.

Endurokevarilla lippasin kolme kertaa. Kahdella kertaa perä lähti salamannopeasti alta metsätien ruohottuneella keskikaistaleella. Kolmas kerta oli satasen vauhdista, kun niinikään perä lähti alta vaihtaessa pienemmälle mutkassa uudella asfaltilla.
Tuli mieleen legendaariset lipat, jotka yks kaveri heitti mun entisellä kevarilla (ostettuaan sen multa). Lähti jonkun kanssa kakspäällä Forssan Autokeitaalta. Olivat käyneet kahvimaitoa ostamassa ja takanaolijalla oli se maitopurkki takinhihassa. Kaveri yritti kantata 90 asteen mutkan 80km/h vauhdista, ja stonga otti maahan kiinni  :D

Kaverit keräilivät itseään asfaltilta ja maitopurkki oli kadulla. Joku autoilija pysähtyi kysymään:"Kävikö kuinkaan?"
-"Ei käynyt kuinkaan, maitopurkki säily ehjänä!"
Molemmilla polvet auki...
 :D
Hmm... juu lippoja on tullut...

Ekat oli Saaristorallin jälkeen, kun lähdettiin järkkäriporukan kanssa sieltä ajelemaan, tuli auto vastaan kurvissa (soratiellä) ja jouduin väistämään, jouduin ojan rajalle, jossa ajoin noin 10 metriä, ja just kun luuli jo että selvisin, niin oja leveni ja meikäläinen lensi ojaan... polvi oli kipeä vähän aikaa sen jälkeen.

Toinen kerta oli kun kävin mummon luon keväällä, ja viiyin vähän oletettua pitempää, ja pakkasta iski... ridteyksessä sitten valo vaihtui punaiseksi, huomasin että alla on jäätä ja risteyksessä oli autoja, vaihtoehdot: Jarruttaa ja kaatua tai joutua keskelle liikenettä... vedin tahalliset lipat.

Kolmas kerta oli kun yöllä tie oli kasteltu (pölyn vähentämiseksi), ja kurvissa kun tulin niin viemärin kansi oli mukavasti märkä... pyörä (Z500) tippui taas jälleen polven päälle... paikalla saapui pariskunta, ja nainen rupesi huutamaan "ambulanssi, kutsutaan ambulanssi", mutta eihän pyörää jätetä... kaveri auttoi eka pyörän ylös ja sitten mut. Vauriot: käsi auki (T-paidassa ajoin) ja polvilumipossa hiusmurtuma.

Ja viimeinen oli nyt tänäkesänä espalla, kun ajoin auton perään.... :hullu:

Niin, ja sitä en aske kun serkun kanssa ajeltiin ennen vanha vanhalla jammu DT125:lla metsässä kilpaa sellaisella reitillä kun raivattiin siellä... siinä kaatuili aika usein kun yritti taas saada kymmenyksen parempi aika kuin serkulla..;)))
Pari kertaa piikillä tuli joskus aikoinaan kaatuiltua ja molemmat kerrat melkein paikallaan.
Ensin koulun pihalta lähtiessä oli irtokiviä asfaltilla ja toisella kerralla himan pihalle oli just tuotu hiekkaa, joka olikin yllättävän pehmeetä sitä oli yllättävän paljon.
Vahinkoja ei onneks tullu pyörälle kun vilkunvarsi ja jalkatappi anto ekalla kerralla periks eli käänty kiinnityksistä eikä poikennu, ja toisella kerralla oli tosiaan niin pehmeetä hiekkaa ettei vahinkoja sattunut. Itellä oli viikon nilkka turvoksissa ton ekan jälkeen.
Kahdeksan vuoden ajamattoman tauon jälkeen ostin vihdoin toukokuussa vähän isomman (GS500E) ja sitä en, onneksi, ole vielä saanu kaadettua.
En ole kaatunut (jos ei mopolla koheltamista joskus nuoruudessa lasketa), enkä ole suunnitellut kaatuvanikaan (...kop kop kop...).
Kerran oon kaatunu ja siitä ei sen edempää, kun siitä on jo vuodatusta tuolla muualla...toivottavasti jää viimeiseksi.

PS. ei oo muuten osista kuulunu vielä mitään. Äsken just soitin sinne niin sano et pahalta näyttää...
Tullu pidettyä vähän lomaa tietokoneen äärestä. Nyt pitkästä aikaa moneen viikkoon oon koneella kun jouduin äkkihälytyksellä töihin. Nyt sitten tulee taas vähän pidempi tauko, kun lähen lappiin huomenna ja paluu on aikasintaan kymmenen päivän kuluttua. Näkyillään taas sitten.  :ovela:
??? Kerran on pyörä kaatunut paikoiltaan.
Olin isomummun luona, ja pyörä nurtsilla, jalka kiven kohdalla. Olin tekemässä lähtöä, enkä kerennyt tekemään muuta kuin oikaseen pyärää ja vähän pakittaa... Sateelta märkä nurmikko oli kuin mutavelliä jalkani alla ja luisti kuin liukumäki, pyörä lähtee kaatuun, mutta mitään ei voi, kenkä luistaa alta. Mittään ei käynny, kun pyyhkäsin hanskalla mudat ja ruohot katteista. Ranne oli himpun kipee, kun viimeiseen asti yritin vääntää vastaan.

Liikenteessä on ollut pari kertaa lähellä, mut niitähän ei lasketa. Kerran oli 80 kiloinen mimmi kyydissä keikkumassa risteyksessä (itse noin 50), kertakaikkisesti meinasi loppua voimat pysähdyksissä ollessa.
Ja toisen kerran edellä ajava äijä veti liikennevaloihin liinat kiinni kun vaihtui keltaiselle, itse olin luonnollisesti vielä menossa niinkuin kaksi autoa vielä mun takana... Puskuriin pysähtyi, mut perä kävi aikas korkeella ja etupyörä vinkui (et tuu alas...heh)

Nyt Keski-Euroopan reissullahan pyöriä oli meillä asfaltissa enemmänkin, kimppakivaa...
:angry: Huomenna lähtee katteet vaihtoon ja saksalaiselle mummulle laskua perään. (mummo siis peruutteli parkkipaikalla, ja pyöriä meni nurin kuin dominopalikoita)
Käytännössä mun pyörästä vaihtuu kaikki mikä päällepäin näkyy. Ei naurata
:huutomerkki:

Mopo-skootterilla liukkaalta kaivonkannelta sateella ja kaskolle käyttöö.
Siteeraus (kata-600 @ Heinä. 11 2002,12:41)
:angry: Huomenna lähtee katteet vaihtoon ja saksalaiselle mummulle laskua perään. (mummo siis peruutteli parkkipaikalla, ja pyöriä meni nurin kuin dominopalikoita)
Käytännössä mun pyörästä vaihtuu kaikki mikä päällepäin näkyy. Ei naurata
:huutomerkki:

No ei varmaan naurattanu silloin kun tuo tapahtui. Voin vaan kuvitella, millainen harmitus siitä syntyy. :hullu:

Kiva kuitenkin, että itse olet kunnossa tuon reissun jälkeen :)

Onhan nuo pyörät näköjään useilla muillakin kaatuilevaa tavaraa, etten ihan yksin ole... Tosin näyttäisi jännästi siltä, että hieman yli puolet ei ole kaatunut kertaakaan. Äänimäärä jakautuu ihan kuin joskus pressan vaaleissa. Kuten joku sanoikin, että pyöräilijöitä on siis kahta lajiketta, kaatuneita ja niitä, jotka eivät vielä ole kaatuneet.. Sen enempää kenellekään epäonnea manailematta  ;)

Lisää vaan kaatuilu yms. ulosajotarinoita jos löytyy.. :0
Siteeraus (italowestern @ Heinä. 11 2002,23:48)
[quote=kata-600,Heinä. 11 2002,12:41
Lisää vaan kaatuilu yms. ulosajotarinoita jos löytyy.. :0

Onneksi mun pyörässä ei ole Windowsia, vaikka siellä tietokoneboksi onkin... Noh koputetaan päätä, ja yritetään pitää mopo pystyssä...

Tänään ajelin sisäänajoa, ja heti perään ulosajo. Marketin parkkipaikalla nimittäin...  :D  :D  :D
Siteeraus (Kartaani @ Heinä. 10 2002,04:45)
Uskomatonta miten tuollaistakin tapahtuu, mutta tosiaankin voin nyt kokemuksesta sanoa, että väsyksissä ajaminen ei kannata! :huutomerkki:

Tuon allekirjoitan. Katteiden välistä kaiveltavien heinätuppojen sijaan jälki voi näyttää tältäkin.
Pahin kaatuminen tapahtui Suzuki RGV 250:lla, joka lähti keulimaan yhdessä hyppyrissä, vauhtia about 100. Etupyörän laskeutuessa maahan alkoi ohjaustanko heitellä edestakaisin rajusti (oli monesti aikaisemmin tapahtunut ;) ), mutta tällä kertaa niin rajusti etten hallinnut tilannetta ja kaaduin. Asfalttia pitkin mentiin hetken enkä onneksi törmännyt mihinkään. Gore-tex pelasti ja selässä ollut armeijan lomakassi. Tuuria oli paljon ja selvisin pintanaarmuilla. Pyörästä meni katteet, mutta ajoin sillä kotiin. Jos pyörässä olisi ollut ohjausiskunvaimentimet kaatumista ei olisi tapahtunut, mutta tulipahan testattua...
Insanella tuntuu nimi olevan tosiaan kohdallaan! :hullu:
Taidat tehdä tuota lentelyä ihan harrastemielessä :D
Siteeraus (Jippe @ Heinä. 12 2002,15:11)
Siteeraus (Kartaani @ Heinä. 10 2002,04:45)
Uskomatonta miten tuollaistakin tapahtuu, mutta tosiaankin voin nyt kokemuksesta sanoa, että väsyksissä ajaminen ei kannata! :huutomerkki:

Tuon allekirjoitan. Katteiden välistä kaiveltavien heinätuppojen sijaan jälki voi näyttää tältäkin.

Nice.....  ???
Nimen kyllä lainasin eräästä keulintavideosta, mutta ois mut kyllä voinu ristiä tälle nimimerkille muutenkin :D
En kyllä ihan viittis harrastukseks ottaa lippailua...kyllä sen verran kivuliaita ovat :minäapea:
Nykyään pelkään kaatumista kuin ruttoa.
Siteeraus (Insane @ Heinä. 15 2002,22:56)
En kyllä ihan viittis harrastukseks ottaa lippailua...kyllä sen verran kivuliaita ovat :minäapea:
Nykyään pelkään kaatumista kuin ruttoa.

Tiedän tunteen...itsellä kun ei ole edes luita murtunut, saati sitten koko vuotta mennyt sairasteluun, ja silti suorastaan kammoan peltikoppia liikenteessä! Ei toki ihme kun kerran kaksin verroin tälliä tänäkin vuonna, mutta rehellisesti voin sanoa että tänään ensimmäistä kertaa tänä vuonna vasta todella nautin ajamisesta.

Kaikesta jää jälki, vaan onneksi se hioutuu ajan kanssa sileämmäksi :)
Luut kasvaa uudestaan, haavat umpeutuu, mutta pyörän osat eivät sitten kasvakkaan itsestään ;)
RD on hyvä crossipyörä!
eli toisin sanoen;
Tulihan se sieltä :D

Elikkä saan sittenkin laskea itseni Pelle Pelottomien kastiin. Tänä iltana kun näytin siskolle(joka muuten ajoi tänään ensimmäistä kertaa kevarilla) kuinka kokenut kuski ajaa, filosofialla "Ei näääin kokenutta mikään tehopiikki enää yllätä"(;)), aukaisin kaasun pihasta soratielle...ensin vasemmalta hiekka/ruohosta tavallaan ihan tarkoituksenmukainen suditus, vaikkakin ehkä hiukan pitkä, jatkui oikealle, yhä pitkänä...ja kierrokset riemastuivat piikistä -> pyörä matkaa loput metrit vasemmalla kyljellään  :kieltäteillekaikille:

Noh, hullun tuurilla kai, ei tapahtunut mitään pyörälle eikä itsellekään tullut kuin hiukan naarmuja ranteeseen. Vaan tulipa todettua ettei sitä RDtäkään voi ottaa täysin itsestäänselvyytenä, vaikka olisi selvinnyt talvestakin yhdessä :D
No niin sitä pitää... Hienoa, ettei ottanut pahasti kipeetä kumpaiseenkaan. Voin kuvitella sen tunnelman tuon jälkeen! Mahtoi systerille nauru maittaa, kun pelästyksestä oli päästy :)
Joo tänään tuli otettuun pienet lipat kun ajoin sateessa mutkaan jossa oli suojatie ja niinpä takapyrä lähtee mukavaan luisuun ja sitten mentiin päin katukivetystä ja siitä itse stongan yli muutama metri nurmikolla lyhtypylvääseen onnneksi itselleni eikä pyörälle käynyt kuinkaan, paitsi pyörä pitää pestä.
Alotin kaatuilu-urani ottamalla mopon kylkeen :hullu:. Pyörätieltä. Ei ollu mun vika, pyörästä meni vähän katteita mut mopon sai kerätä muovikassiin. Mopoilija selvis mustelmilla, sen vakuutus tosin sai pikavoiton.

Toinen kerta oli kun mulla oli kaveri kyydissä ja käännyttiin huoltsikalle. Vauhtii joku 10 km/h ja kaveri päätti kanttaa oikein huolella. Arvannette miten kävi.

Loput kaks kertaa tuli talvella, toisella kerralla ei ollu nastoja, toisella oli. Jälkimmäisessä tapauksessa innostuin vastasataneesta lumesta kuin pikkulapsi...ja etupyörä kuoppaan ja läps.

Nää oli kaikki piikillä, Suzukin kans ollaan pysytty pystyssä (tai no kerran otin sen parkkipaikalla syliin, kun paikallaan ollessa jalka vähän lipsahti :0 . Mut sitähän ei lasketa.).
Eipä ole vielä tarvinnut ruohoa maistella joten Hannu Hanhia ollaan vielä. :)
Otos on lisääntynyt ja suhdeluku onkin enää 40% Hannu Hanhia eli niitä jotka eivät vielä ole kaatuneet.

On se vaan kumma miten erilailla sitä liikennettä ton prätkän kanssa joutuu katselemaan. Huomasin juuri yhden tosi tärkeen homman ohituskaistalla ajosta pyörällä, kun ajaa viimeisenä ohituskaistalla olevassa letkassa, kannattaa ajaa niin lähellä keskiviivaa, kuin mahdollista. Muuten autoilijat luulee, ettei sieltä enää ketään tule, ja meinaa tulla syliin.

Kun ajaa siinä keskiviivan tuntumassa tai autojen oikean kyljen kohdilla, niin sitten taustapeilistä näkyy myös pyöräkuski. Sama asia, kun ajaa jonossa oikealla, silloinkin mahdollisimman lähellä keskiviivaa, jotta ohituskaistalla olevasta autosta näkee peilistä pyörän valot, eikä tule autot syliin.. :ovela:

Lisää vaan lippaustarinoita kiitos. :hehe:
Kukaanko ei ole tällä välin lipannut kertaakaan? Onnittelut sitten vaan kaikille. :D

Muistelkaahan nyt taas tarkemmin uudetkin kirjoittelijat.. ;)
No nyt se on sitten kaadettu!
Noniin!

siitä sitten olikin lisää kerrottu ihan muualla kuin tässä kaatuiluosastossa...

Eikö näköjään enää loppukesästä kukaan ole kaatunut.. Hyvin treenattu. Vai salaako joku jotakin?  :ovela:
Next Page...